Kuukauden tekstiili -sarja 2021:

Vuonna 2021 Kuukauden tekstiili -sarja esittelee teidän, seuran rakkaiden jäsenten tärkeitä tekstiilejä. Joulukuun kirjoittaja on Kikka Jelisejeff. Kikka on tekstiilisuunnittelija, muotoilija ja opettaja, joka työskentelee Käsi- ja taideteollisuusliitto Taito ry:ssä kehittämispäällikkönä. .


Joulukuu: Hyvä mies

Oli tammikuun alku 2009, edessä neljän viikon opiskelijavaihto Etelä-Saksassa. Viettäisin seuraavat viikot Wollknollin edellisenä vuonna perustamalla huopakoululla. Saapuessani Oberrot-Neuhausenin kylätielle vastaan tuli traktori, tumma tuikeailmeinen mies istui traktorin kopissa ja vaistomaisesti käteni nousi tervehdykseen. Nuo tummat piirteet ja asento – kuin isäni olisi tullut vastaan. Hän oli Hans, sain myöhemmin kuulla.


Kuukauden opiskelijavaihtoni tulisi sisältämään monenlaisia tehtäviä, Hupullinen takki -kurssille osallistumisesta opetusmateriaalin tekemiseen, ja viimeinen viikko oli kuulemma varattu omalle projektille. Koululla työskenneltiin päivittäin ja aamu käynnistyi kamiinan lämmittämisellä ja kahvimaidon noutamisella navetasta. Kohtaaminen tuon tuntemattoman miehen kanssa jäi mieleeni ja nappasin aamuisin maitokannun ennen muita. Näin pääsin navetalle ja mahdollisesti näkemään vilahduksen tuosta maanviljelijästä. Ja niin näinkin, meillä ei ollut yhteistä kieltä, mutta lumeen piirtäen ja pantomiimin keinoin kerroin muun muassa Suomen talvesta. Vahvat maitohuoneen tuoksut toivat mieleeni lapsuuden.


Ajatus omasta projektista tuli tämän tästä mieleeni ja pikkuhiljaa alkoi hahmottua mitä tekisin. Halusin toteuttaa yksinkertaisen, konstailemattoman miesten paidan huovasta. Tekisin hyvä mies -paidan, paidan, joka kunnioittaisi isäni muistoa yhteisen hyvän jakamisesta ja lähimmäisenrakkaudesta, oman maan kasvattamisesta ja elannon hankkimisesta maanviljelyksellä.


Aloitin tekemällä yli kaksikymmentä kokeilutilkkua yhdistäen eri merinolaatuja pellavaan, silkkisifonkiin, villakankaaseen ja puuvillaharsoon - löytääkseni oikean tunnun, tavoittaakseni oikean muiston, flanelin ja laamapaidan pehmeyden. Oli valittava SE oikea yhdistelmä, tämä oli tärkeä vaihe matkalla valmiiksi paidaksi.


Hansin lapsenlapsi salakuljetti Hansin paidan minulle ja laskin siitä mitat, samoin soitin äidilleni ja pyysin mittaamaan mieheni kaulanympäryksen, hihan ja paidan pituuden. Näistä miesten mitoista laskin keskiarvon ja pääsin laskemaan paita-aihion kokoon ottaen huomioon materiaalin kutistumiseen.



Laskeskelua ja tuumailua. Kuva Kikka Jelisejeff


Mittasin, leikkasin, ompelin, sitten asettelin huolellisesti mutta kevein ottein merinovillaa paita-aihion päälle. Paita oli valtavan suuri, se täytti ison huopapöydän, lopulta merinovillat oli aseteltu systemaattisesti paikoilleen. Rullaamista, ensin kevyttä käsittelyä ja pikkuhiljaa kovenevat otteet. Lopulta saumaton, muotoon huovutettu paita oli oikeassa mitassa ja kaula-aukko muotoiltu.


Järjestimme juhlat, paikalle saapui Oberrotin pormestari, nautimme kuohujuomaa, puheita pidettiin, silmäkulmia kuivattiin huopatilkuilla, kaikki kuulivat tarinani Hyvästä miehestä. Kerroin, että maalla oli tapana sanoa toiselle miehelle puheenparren alussa - yleensä kun toiselle annettiin neuvoa tai häntä ojennettiin - jotain, joka alkoi sanoilla hyvä mies. Kuulin, että muissakin maissa miehillä on käytössä sama sananparsi, Unkarissa, Saksassa, Uruguayssa…


Menin ulos ja huokasin. Jännittävin vaihe oli edessä. Sydän hakkasi, kun lähestyin Hansin kotia hänen lapsenlapsensa kanssa. Mitä hän sanoisi? Laittaisiko paidan päälleen? Saisinko kuvata hänet paita päällä?


Menimme sisälle. Hans luki lehteä ja nosti katseensa kysyvästi. Oli uskallettava tarinoida. Kerroin kaiken - miten hän muistutti minua isästä, miten navetan tuoksut toivat lapsuuden mieleeni, mitä ajattelin maanviljelijän työstä ja mitä minulle tarkoittaa hyvä mies. Ja lopulta kysyin, laittaisiko hän paidan päälleen, jotta voisin ottaa kuvan. Hans oli hiljaa. Katseli minua. Hän nousi seisomaan, heitti aluspaidalleen ja laittoi Hyvä mies -paidan päälleen. Kysyi sitten, onko isäni elossa. Ja aionko opetella saksaa, jotta voin seuraavalla kerralla jutella hänen kanssaan ilman tulkkia.



Vasemalla Hans, maanviljelijä Oberrot-Neuhausenista (kuva Kikka Jelisejeff) ja oikealla Silvo, maanviljelijä Vahangan Sahalta (kuva Harri Koskinen).

Saman auringon alla maanviljelijät kyntävät, kylvävät ja korjaavat satoa. Aivan kuten hyvä muutenkin kiertää voisi paita tehdä hyvää matkaa maailmalla, ja maanviljelijät jakaisivat paidan päälleen laittaessaan jotain yhteistä hyvää.

Unelma elää.

Kikka Jelisejeff


Täällä voit tutustua myös Kuukauden tekstiili -sarjan arkistoon:

2021 Tekstiilikulttuuriseuran jäsenet Merja Räty, Helena Hämäläinen, Inga Pihlhjerta, Minna Turunen, Suvi Kettula, Tiina Tiitinen, Elsi Winch, Leena Aaltio, Kirsti Kesälä-Lundahl

2020 Aino Favén ja Virpi Vesanen-Laukkanen

2019 Riitta Raunio, Pekka Helynen, Sami Korhonen, Tua Helve, Maarit Kalmakurki, Joanna Weckman ja Johanna Oksanen

2018 Tupu Mentu ja Helena Vaari

2017 Piitu Nykopp, Maskun villaintarsiapeitteen reproduktio ja seuran jäsenten tekstiilit

2016 Päivi Fernström ja Raija Rastas

2015 Lapin yliopiston Taiteiden tiedekunta

2013 Talvikki Lausala

2011 Laila Kindt