Kuukauden tekstiilit tammi-kesäkuussa 2016: 

Tammikuu: NAANTALIN KIRKON UUDET KIRKKOTEKSTIILIT - Tekstiilitaiteilija Raija Rastas

1.jpg 

Kuva/Raija Rastas: Naantalin kirkko

Kirkkotekstiilien suunnittelu on minulle kuin kiehtova tutkimusmatka. Olen ihaillut Suomen Kansallismuseossa esillä olevaa Naantalin birgittalaisnunnien 1400-luvulla valmistamaa Huittisten kirkon alttarin reunusvaatetta ja heidän erittäin korkealuokkaista käsityötaitoaan. Tekstiili on toteutettu kirjailemalla silkki-, kulta- ja hopealangoilla pellavapohjalle. Suomen vanhimmat säilyneet kirkkotekstiilit on valmistettu juuri Naantalin birgittalaisluostarissa.

2.jpg

Kuva/Raija Rastas: Huittisten kirkon alttarin reunusvaate (yksityiskohta), Suomen Kansallismuseo

Vuoden 2011 lopulla sain suunniteltavakseni Naantalin luostarikirkon uudet kirkkotekstiilit. Ensiarvoisen tärkeää oli, että uusien tekstiilien tulee kunnioittaa birgittalaisnunnien arvokasta perinnettä ja että niiden kudonta- ja kirjontatyön on oltava korkealuokkaista sekä edustaa tämän päivän parasta osaamista Suomessa.

3.jpg

Kuva/Wikipedia: Keltamo kasvi

Tutustuin arkeologi Kari Uotilan toimittamaan kirjaan luostarin arkeologisista kaivauksista. Erityisen mielenkiintoinen oli Terttu Lempiäisen kirjoittama artikkeli ”Naantalin luostarin yrttitarhaa etsimässä – kasvitutkimuksia keskiaikaisessa kaupungissa”. Löysin kirjasta mm. keltamo-kasvin, jota vielä tälläkin hetkellä kasvaa kirkon lähellä.

Luostarin yrttitarhassa viljeltiin monia yrttejä - kuten keltamoa, väinönputkea ja keto-orvokkia - lääkinnällisiin tarkoituksiin. Luostarissa julkaistiin myös oma yrttikirja, joka on vanhin Suomessa tunnettu lääkeopillinen kirjoitus.

Kirjan kuvien ja artikkeleiden avulla tein tutkimusmatkan luostarin elämään ja arkeologisiin löytöihin, mm. helmiin, neuloihin, sormustimiin ja saksiin, joita luostarin nunnat käyttivät työskennellessään. Kirkon keskiaikaiseen arkkitehtuuriin ja vanhoihin kirkkotekstiileihin sekä kirkollisiin esineisiin tutustuin lukemalla myös mm. Suomen muinaismuistoyhdistyksen julkaisemaa kirjaa Suomen kirkot/osa 6/ Turun hiippakunta: Naantalin rovastikunta.

4.jpg

Kuva/Raija Rastas: Jöns Budden ehtoollisleipälautanen 1400-luvulta

5.jpg

Kuva/Raija Rastas: Naantalin kirkkoon tutustuminen

Ennen tekstiilien suunnittelua tutustuin Naantalin kirkon korjaukseen arkkitehti Virpi Tervosen kanssa ja kuulin hänen toiveitaan kirkkotekstiileille. Hedelmälliset keskustelut veivät suunnittelutyötäni eteenpäin.

6.jpg

Kuva/Raija Rastas: Suunnittelutyö alkamassa

Suunnittelussa tuli huomioida, että uudet kirkkotekstiilit muodostavat vanhojen vielä käyttökelpoisten ja kirkossa käytössä olevien tekstiilien kanssa yhtenäisen kokonaisuuden. Kirkkotekstiilejä on hankittu eri valmistajilta mm. 1960-luvulla. Lähdin liikkeelle kirkkoon ja muihin tekstiileihin sopivasta värimaailmasta.

Tekstiilien tuli olla selkeästi modernit, mutta kunnioittaa samalla kirkon arvokasta keskiaikaista arkkitehtuuria. Sommittelussa on käytetty epäsymmetrisyyttä ja värityksessä paljon värivivahteita sekä väriliukumia. Kuvioissa esiintyvät mm. 1400-luvulta peräisin olevan ehtoollisleipälautasen muoto ja keskiaikaisen kastealtaan sekä 1500-luvulta peräisin olevan alttaritekstiilin 8-kulmainen muoto. Käytin tekstiilien symboliikassa kasveja, joita viljeltiin luostarin yrttitarhassa ja joihin liittyi kristillistä symboliikkaa.

7.jpg

Kuva/Raija Rastas: Taidekutoja Sanna Reinikainen

Kirkkotekstiilit valmistettiin käsin kutoen ja kirjaillen Suomen Käsityön Ystävät Oy:ssä. Yritys on perustettu v. 1879 ja siellä on valmistettu kirkkotekstiilejä yli 100 vuoden ajan. Tekstiilit kutoi ohuesta kampavillasta taidekutoja Sanna Reinikainen. Kirjontatyön toteutti ateljeeompelija Anitta Laaksonen ja tekstiilien ompelutyön ateljeeompelija Kaisa Sihvonen.

Valmistin itse tekstiileihin pienoistaidetekstiilit - valkoisen sarjaan keltamon kukat sekä valkoiseen ja punaiseen sarjaan ruusut - ompelu- ja helmikirjontatekniikalla.

8.jpg

Kuva/Raija Rastas: Ateljeeompelija Anitta Laakkonen

Vihreän stolan poimulehti ja sen keskellä oleva kastepisara symbolisoivat Neitsyt Mariaa. Vihreän stolan värit yhdistyvät v.1965 Suomen Käsityön Ystävistä hankitun Toini Nyströmin suunnitteleman kirkkotekstiilisarjan väreihin.

9.jpg

Kuva/Raija Rastas: Vihreä stola

10.jpg

Kuva/ Raija Rastas: Arkkitehti Virpi Tervonen ja ompelimopäällikkö Kaisa Sihvonen Suomen Käsityön Ystävien ompelimossa

Punaisessa sarjassa ympyrä ja nelilehdykkäisen apilan muoto viittaavat 1400-luvulta peräisin olevaan Naantalin kirkon ehtoollisleipälautaseen. Muita symboleita ovat punaiset ruusut, väinönputki, vesi ja 12 tulen liekkiä. Stolan symbolina on 8-kulmio, jonka keskellä on Kristus-monogrammi. Punaisen sävyt yhdistyvät kirkossa käytössä olevaan 1960-luvulla hankittuun kasukkaan.

11.jpg 

Kuva/Raija Rastas: Valkoinen alttarivaate ja kasukka valmiina ompelimon pöydällä. Tekstiilien symboleina keltamon ja keto-orvokin kukat sekä pääskynen. Keltamoa kutsutaan myös pääskysyrtiksi.

12.jpg

Kuva/Raija Rastas: Valkoinen kasukka. Symboleina punainen ruusu, valo, vesi ja risti.

13.jpg

Kuva/Raija Rastas: Valkoinen alttarivaate ja kalkkiliinat

14.jpg

Kuva/Jenni Mikkonen/SKY: Valkoinen alttarivaate ja kalkkiliina

Uudet kirkkotekstiilit esiteltiin Naantalin kirkossa 25.10.2012. Tekstiilien käyttöönottojuhla oli pyhäinpäivänä 3.11.2012

Tekstiilitaiteilija Raija Rastas: www.raijarastas.fi