Marraskuu: Pehmeitä juttuja

”Virpi Vesanen-Laukkasen maailma on huolellisesti ommeltu olemassaolon palasista. Se koostuu iloisista ja surullisista tapahtumista, lasten ja aikuisten vaikutelmista. Se maailma on lapsuudesta täysi-ikäisyyteen ja täysi-ikäisyydestä vanhuuteen muuttumista, kun tarpeellisesta tulee tarpeetonta ja päinvastoin.” Lainaus on osa venäläisen taidelehden artikkelista näyttelystäni Pietarissa vuonna 2005.
Ompelen yhä muotoaan muuttavia olemassaolon palasia. Onko siellä joku? sai alkunsa, kun lapsenlapseni katsoi illalla hämärään huoneeseen ja sanoi: ”Tuolla on joku, se on musta, ja sillä on kaksi jalkaa.” Minä näin vain tuolin, 3-vuotias näki jotain muuta.



Kolmiulotteiset teokset saavat vaikutteita surrealismista sekä elämästä lastenlasten ja heidän perheidensä kanssa. Ihmettelen, leikin ja asetun alttiiksi tapahtumiselle. Hahmotan taiteen keinoin tilaa, jossa uusi syntyy dialogissa eri ikäkausien välissä.

Kuva 5 Alliparvi oli esillä Mummonmökissä, toiminnallisessa installaatiossa kesällä 2017.



tuoli, tekstiili, vanu, ompelu, n. 80 x 100 x 60 cm
Aloitimme vuonna 2018 yhteistyön Silja Purasen ja Leena Illukan kanssa. Nyrjähdys, venähdys, murtuma -näyttelymme ovat rakentuneet erilaisiksi kokonaisuuksiksi kulloisenkin tilan ja tilanteen mukaan. Nyt kahdeksas ryhmänäyttelymme on esillä Porvoossa Vanhassa Kappalaisentalossa 22.11. 2020 saakka. Siellä on myös Tissituoli.
Kuvat Jari Laukkanen ja Virpi Vesanen-Laukkanen
Virpi Vesanen-Laukkanen