Kuukauden tekstiileinä Ritva Koskennurmi-Sivonen esittelee tammi-kesäkuussa 2014 suomalaisten muotisalonkien luomuksia 1960-luvulta. 

Kesäkuu: Flower Power ‑takki vuodelta 1967 – Neulottua-Stickat Ulla Bergh

Neulottua-Stickat Ulla Berghin aiempi nimi oli Taidekutomo-Konststickeri. Sen juuret olivat Ulla Berghin äidin Inez Buchtin 1920-luvulla perustamassa vaatimattomassa neuleyrityksessä, josta kehittyi vähitellen muotisalonki, kun tytär alkoi suunnitella tyylikkäitä ja laadukkaita vaatteita naisille.

Neulottua-Stickat Ulla Bergh oli 1930–1970-luvuilla toimineen Salonkijaoston ainoa jäsen, joka omistautui yksinomaan neulevaatteille, sekä käsin että koneella neulotuille. Salonkijaosto taas oli yhdistys, jonka etäisenä esikuvana oli pariisilainen La Chambre Syndicale de la Couture Parisienne eli haute couture ‑muotitalojen etujärjestö.

Takin suunnitteli muotitaiteilija Ulla Bergh-Snellman yrityksensä muotinäytökseen vuonna 1967, ja se neulottiin ja ommeltiin hänen omassa yrityksessään.  Ulla Bergh-Snellmanin suunnittelulle oli ominaista, että hän ei luonnostellut mitään piirtäen vaan valitsi langat, joista neuloja valmisti näytetilkut, ja siitä suunnittelu eteni keskustellen.

Kaikki Ulla Bergh-Snellmanin suunnittelemat puvut, takin, asusteet ja usein moniosaiset ja monikäyttöiset asukokonaisuudet olivat hillittyjä ja erityisesti ajattomiksi ylistettyjä. Kuten muissakin muotisalongeissa, näytöspuvut olivat kuitenkin näyttävämpiä ja yllättävämpiä kuin asiakkaille suunnitellut puvut.

Kuten takin nimestä Flower Power voi päätellä, sen innoittajana on  ollut 1960-luvun lopun hippiliike, mikä ei ollut tavallista salonkipiireissä, vaikka hippiliike lopulta vaikutti paljonkin yleiseen muotiin.

Takissa on kaksi symmetristä etukappaletta, jotka kiinnitetään vastakkain piiloon jäävillä pienillä hakasilla. Keskellä takana on sauma, jolla on muotoiltu selkää aavistuksen verran. Takissa on kahden kappaleen istutetut hihat, ja kaksinkerroin taitettu kaareva kaitale pääntiellä. Vuori on ohutta silkkikangasta.

Takin materiaali on mohairsekoitteista villalankaa, samoin virkatut applikaatiot.

Kirjonta on muotisalongeille yleisesti ottaen poikkeuksellinen mutta neuleeseen hyvin sopiva. Ulla Bergh-Snellman on ideoinut kukkaisaiheen hippiuutisten ja flower power ‑iskusanojen innoittamana, ja sen on toteuttanut Margareta Kuntzi.

Tällä tavalla assosioitu vaikkakin varsin hillitty vaate on mainio esimerkki siitä, miten näytökset antoivat suunnittelijalle vapaat kädet tehdä jotain, mitä asiakas ei olisi osannut uneksiakaan. Juuri yllätyksiä näytöksiltä odotettiinkin – tietenkin asiakaskunnan makuun soveltuen.

Takin käyttäjä oli rouva Anna Paulina Eklöf.  Hän oli siinä mielessä tyypillinen Ulla Bergh-Snellmanin asiakas, että hän arvosti tyylikkyyttä, joka oli toteutettu mukavuutta ja jopa tiettyä rentoutta suosivalla tavalla. Hän sai paljon iloa takista, ja se herätti myös runsaasti positiivista huomiota. Mm. Tukholmassa häneltä tultiin kysymään, mistä tuollaisia takkeja saa.

Kuvat: Ritva Koskennurmi-Sivonen

Kuukauden tekstiilien kuvat ja niihin liittyvät tekstit ovat copyright-säädösten suojaamia. Valitsemalla kuvan se aukeaa suurempana uuteen ikkunaan. Uudessa ikkunassakin kuvaa saattaa saada vielä suuremmaksi. Takaisin tekstiin pääset selaamalla sivun taaksepäin.