Kuukauden tekstiileinä Soja Murto esittelee heinä-joulukuussa 2014 suomalaisia kansallispukuja.

Syyskuu: Mouhijärven flammut

Flammu on suomalainen versio ikat-tekniikasta. Lanka värjätään täplävärjäyksellä ja kudotaan niin, että täplät muodostavat kuvioita. Vaihtoehtoisesti voidaan värjätä loimi, mutta kansallispuvuissa käytetään kudeflammua. Tekniikka mahdollistaa vaikka kuinka monivärisen kuvioinnin, mutta kotoisissa flammuissamme on aina yhdessä langassa kahta väriä. Samassa kankaassa voi sitten olla eri yhdistelmillä värjättyjä lankoja. Flammukuviot voivat olla pieniä valonpilkahduksia raitojen lomassa, suuria, näyttäviä geometrisia kuvioita tai jotain siltä väliltä.


Mouhijärven hamekankaassa on tummansinistä, punaista ja hiukan keltaista ja flammut ovat puna-sinisiä. Ensin värjäytetään paljon punaista lankaa ja vähän keltaista. Osa punaisista langoista vyyhdetään uudelleen pienille, n. 25 g vyyhdeille. Vyyhtien tulee olla oikean mittaisia, että kuviointi jatkuu oikeassa rytmissä koko langan pituudelta. Näistä pikkuvyyhdeistä sidotaan ne kohdat, joiden halutaan jäävän punaisiksi. Sitomiseen voi käyttää hyvin monia konsteja. Minä olen todennut muovisuikaleet ja nippusiteet toistaiseksi parhaaksi tavaksi.

soja_murto_flammu1.jpgsoja_murto_flammu2.jpg

Koska Mouhijärven hameeseen tarvittava flammulanka on punaista ja värjäytyvät kohdat värjätään sinisiksi, täytyy saman sävyn saamiseksi sinisiin raitoihin tulevat langat myös värjätä punaisesta langasta. Niinpä värjättäväksi lähetetään sidotut flammuvyyhdit ja osa punaisista langoista.

soja_murto_flammu3.jpg
Värjäyksen jälkeen flammuvyyhdeistä puretaan sidonnat. Joskus sidonnat löystyvät tai irtoavat värjäyksen aikana. Silloin flammukuvio on pilalla. Näitä lankoja voi kuitenkin käyttää esikuvien mukaisesti hameen etuosassa, joka peittyy esiliinalla. Hameen edustan voi myös kutoa kokonaan ilman flammuja tai jopa ihan muilla väreillä.
soja_murto_flammu4.jpg
Mouhijärven hamekangas on parkkumia. Se on 4-vartista pomsia, jonka loimi on ohutta puuvillaa tai pellavaa ja kude kertaamatonta, ohutta karstavillaa. Kuteen tiheys on n. 33 l/cm. Loimen leveys kannattaa sovittaa flammukuviointiin niin, ettei arvokasta lankaa mene reunoissa hukkaan, vaan se kääntyy täplän keskeltä. Tähän haastetta tuo se, että kudelankaa on syötettävä, että se peittää loimen kauniisti ja muodostaa eläväisen, rouhean pinnan. Flammuraitojen kutominen on hidasta, sillä joustavaa lankaa saa joskus asetella moneen kertaan oikeaan kohtaan. 


Hameeseen menee n. 3 metriä kangasta. Hameen pituus tulee kankaan leveydestä, joten tarvittavasta pituudesta riippuen kudontaleveys on yleensä 95-110 cm.


soja_murto_flammu6.jpgsoja_murto_flammu5.jpg

Kuvat: Soja Murto

Kuukauden tekstiilien kuvat ja niihin liittyvät tekstit ovat copyright-säädösten suojaamia. Valitsemalla kuvan se aukeaa suurempana uuteen ikkunaan. Uudessa ikkunassakin kuvaa saattaa saada vielä suuremmaksi. Takaisin tekstiin pääset selaamalla sivun taaksepäin.



Tutustu myös kuukauden tekstiilien arkistoon

2011 Laila Kindt

2012 Maija-Leena Seppälä

2013 Talvikki Lausala

2014 Ritva Koskennurmi-Sivonen ja Soja Murto

Verkkotoimittaja 2014: Jarno Kuusinen