LOKAKUU: KNUT POSSE, PAPERILANKADAMASTI 1943

Kuvat 1 ja 2: Dora Jungin 1943 suunnittelema Knut Posse -niminen, paperilangasta kudottu tapetti hotellin ravintolaa varten sekä Hotelli Knut Possen tulitikkuaskin kansi. Tapetin leveys oli 72 cm ja kutoja Ellen Silferberg.


Dora Jung suunnitteli kokonaan paperilangasta kudottavan seinätapetin vuonna 1928 rakennetun viipurilaisen Hotelli Knut Possen ravintolan sisustusta varten. Hotellin on suunnitellut Uno Ullberg (1879–1944) ja se on edelleen olemassa Hotelli Viipuri nimisenä.

Dora Jungilla oli pyrkimys etsiä aiheita tilaajan kontekstista, joka oli myös varhaisten damastisuunnittelijoiden ja damastin tilaajien toivomuksena. Knut Posse -hotelli sai tapetin, jonka pintaa rytmittivät itse Knut Posse ratsuineen ja kolmen soturin ryhmät, jotka toistuvat kudoksen pinnassa. Knut Jönsson Posse (n. 1440–1500) oli ruotsalainen soturi, joka puolusti Viipurin linnaa venäläisiä vastaan 1495. Knut Posse on haudattu Turun tuomiokirkkoon. Näitä ratsastaja-aiheisia damasteja valmistettiin kahdessa eri erässä yhteensä 36 metriä. Kudos valmistui lokakuussa 1943, jolloin Jung lähetti Viipuriin tapettien lisäksi ohjeet sen viimeistelystä. Jung evästi hotellin henkilökuntaa kirjeessään 23.10.1943, että tapetit piti ommella ompelukoneella yhteen ja pingottaa listoilla ylä- ja alareunoista. Lisäksi hän toivoi leveää jalkalistaa sillä muuten kudoksen pituus ei riittäisi. Judith Berglund kutoi hotelliin samanaikaisesti huonekalukankaita, mutta siitä ei ole tarkkaa tietoa, minkälaisia ja mistä materiaaleista huonekalukankaat kudottiin. Dora Jung kirjoitti anomuksen 16.6.1943 Uudenmaan Työvoimapiirille, jossa hän toivoi saavansa pitää Berglundin kutojanaan siihen saakka, kunnes kankaat ovat valmiit.

Talvisodan syttyessä 1939 Dora Jung oli palkintoja ja kannustavaa huomiota saanut, juuri 34 vuotta täyttänyt taiteilija. Tekstiilitehtaiden keskittyessä armeijan tarvitsemiin tuotteisiin saivat tekstiilitaiteilijat periaatteessa enemmän työtilaisuuksia, mutta materiaalivarastojen loputtua heidänkin oli löydettävä uusia raaka-aineita. Pula-ajan tekstiilitaiteen käytetyimpiä esimerkkejä on Greta Skogster-Lehtisen 1942 suunnittelema seinätekstiili, joka tilattiin ravintola Kestikievarin sisustusta varten. Se oli tuohesta ja värjäämättömästä paperinarusta raidoitettu tapetti. Dora Jung ei luopunut damastista materiaalipulan aikanakaan. Paperilangan käyttö oli damastin historian perspektiivissä hyvin vapaamielistä ja ennenkuulumatonta.

Päivi Fernström