Kesäkuun tekstiili


MEDALJONKI – SARJA

Tekstiilitaiteilija Raija Rastas

Medaljonki- sarja valmistui PISTO- gallerian näyttelyyni Tikkurilassa Vantaalla syksyllä 2014.

Tutkin äitini vanhoja kangastilkkuja ja mieleeni nousivat muistot omasta lapsuudestani ja äitini elämän monista vaiheista. Hän ompeli ja korjasi paljon vaatteita eikä heittänyt ylimääräisiä tilkkuja pois. Löysin äidin päiväkirjan, jonka sivuilta avautuivat hänen elämänsä lähtökohdat ja nuoruuden haaveensa. Valmistaessani teoksia tein samalla surutyötä – äitini oli kuollut saman vuoden toukokuussa.

Teoksen 8 osaa ovat jokainen kooltaan 20 x 28 cm.

Kuva/Raija Rastas: Kukkaistanssi

”Kukkaistanssi” vie ajatukset nuoruuteen, haaveisiin ja unelmiin. Äiti oli muuttanut nuorena tyttönä Siilinjärveltä Helsinkiin ja tapasi tansseissa isäni. Kesäisen tanssiaismekon kankaaseen ommeltu etupistokirjonta on jäänyt kesken.

Kuva/Raija Rastas: Ensimmäinen kotini

Vuonna 1956 valmistui ensimmäinen kotini, jonka keittiön kulmaikkunan verhokangas oli ajan tyylin mukainen. Kirjailin sille varsipistoilla omakotitalon pohjapiirroksen, jonka hoivakodissa asuva isäni minulle kuvaili. Isäni rakensi talon 22- vuotiaana sukulaisten avustaessa talkoissa.

Kuva/Raija Rastas: Tähtisade

Juhlapukukangas kimaltelee, tähdet loistavat avaruudessa. Äidin elämä oli odotuksia täynnä. Nyt katselen taivaalle universumin miljoonia tähtiä - lähetän terveiseni ja kiitokseni.

Kuva/Raija Rastas: Väripaletti

Isäni rakensi uuden omakotitalon Seutulaan. Puutarhan, kasvimaan ja kukkien hoito oli äidilleni rakas harrastus. Hän kuljeskeli metsissä, keräsi sieniä, villiyrttejä ja marjoja. Luonto oli hänelle kuten minullekin tärkeä latautumispaikka, jossa saa voimia jatkaa elämän vaikeissakin tilanteissa. Värit vaihtuvat luonnossa kuten elämässä tummista sävyistä kirkkaisiin. Väripaletti on toteutettu varsipistokirjonnalla käsinmaalatulle puuvillakankaalle.

Kuva/Raija Rastas: Lakastuva

Äitini oli jo nuorena vastuunkantaja ja kova tekemään töitä. Hän oli luonteeltaan hyvin vahva, rohkea ja sinnikäs. Kun terveys alkoi eläkkeelle jäätyä huonontua, oli äidin todella vaikea hyväksyä sitä, ettei enää pystynyt yksin kulkemaan metsässä eikä hoitamaan puutarhaa. Kirjailin käsinmaalatulle kankaalle vanhempieni kesämökin syksyisen rannan kaisloja. Värit olivat jo haalistuneet.

Kuva/Raija Rastas: Rolls Royce

Äiti pystyi kuitenkin pitkään asumaan omassa kodissa. Asuimme vieressä ja kotihoito alkoi käydä äitini luona kaksi kertaa päivässä. Kävimme yhdessä kävelemässä läheisellä tiellä ja katselimme auringon laskuja sekä lentokentälle laskeutuvia ja sieltä nousevia koneita, jotka näkyivät kaukana suuren peltoaukean takana. Käveleminen oli alkanut huononemaan aivoinfarktin jälkeen. Kirjailin ”Rolls Roycen” äidin huivikankaalle.

Kuva/Raija Rastas: Särkynyt

Olin huhtikuun 2014 lopussa Kuopiossa Pohjois-Savon opistossa pitämässä viikonloppukurssia. Iltakävelyllä katselin läheisen vanhan rakennuksen särkynyttä ikkunaa ja kyyneleet tulivat silmiini. Äiti oli hoivakodissa ja hänen kuntonsa oli romahtanut. Monet sairaudet uuvuttivat äidin ja hän nukkui pois 7.5.2014.Kirjalin särkyneen ikkunan kuvion äidin pukukankaalle.

Kuva/Raija Rastas: Tyhjä tuoli

Kokoonnuimme usein vanhempieni luona sisareni ja oman perheeni kanssa. Lapset ja lapsen lapset olivat heille hyvin tärkeitä. Olohuoneen suuren ovaalin muotoisen ruokapöydän päässä oli äidin tuoli, joka nyt oli jäänyt tyhjäksi. Löysin palan tuolin aikaisempaa verhoilukangasta, jolle kirjailin äidin paikan pöydässä.

Kun äiti haudattiin 30.5.2014 Helsingin pitäjän kirkon hautausmaalle kukkivat omenapuut täydessä loistossaan hänen puutarhassaan.


Tekstiilitaiteilija Raija Rastas: www.raijarastas.fiwww.finnishdesigners.fi