Kuukauden tekstiili 2016 - elokuu

01.08.2016

OMENA, 1970-luku

Kuva 1. Dora Jung, Omena, 30x24cm, 1969, damasti. Kuva Ehnroth.
Kuva 1. Dora Jung, Omena, 30x24cm, 1969, damasti. Kuva Ehnroth.

Kirjoittaja: Päivi Fernström

Jatkan Dora Jungin kudoksien esittelyä elokuisen omena-aiheen parissa. Omena löytyy Jungin kutomon liinamallissa jo vuonna 1948. Silloin Jung suunnitteli Paratiisi liinan, jonka kutoi Jungin luottokutoja Ellen Silferberg. Paratiisi liinassa omenat ja käärmeet oli asemoitu kankaan pinnalle riveihin. Samanlainen omena siirtyi suurennettuna 30x24 cm kokoiseksi, rohdinpellavasta kudotuksi damastiksi 1969. Pyöreä aihe ja nelikulmainen liina olivat käsin kudotussa damastissa vaikea yhdistelmä. Ja vaikka kutoja näistä ongelmista erinomaisesti selviytyikin, oli tekstiili pesun jäljiltä usein pitkulaiseksi venynyt. Aihe siirtyi lähes sellaisenaan Tampellan tuotantoon.

Kuva 2. Tampellan Malli 893 Omena, (1970–1974), damasti rohdinpellava, suunnittelija Dora Jung. Kuva Jarno Kuusinen.
Kuva 2. Tampellan Malli 893 Omena, (1970–1974), damasti rohdinpellava, suunnittelija Dora Jung. Kuva Jarno Kuusinen.

Omena otettiin Tampellan tuotantoon 1970. Pikkuliinaa kudottiin samaan aikaan teollisesti ja käsin Jungin omassa kutomossa. Jung kokeili teollisessa omenassa kahden eri paksuisen pellavan yhdistelmää: ohut ja kiiltävä loimisatiini kudottiin paksulla ja karhealla rohtimella. Neliön muotoisen damastiliinan tiheään (24 lankaa/cm) aivinaloimeen kudottiin erisävyinen omena rohtimesta kudetiheyden ollessa 8 lankaa/cm. Yhdistelmä ei ollut kuitenkaan pesua tarvitsevissa liinoissa paras mahdollinen. Jäljelle on jäänyt versioita, joissa on kokeiltu liinojen kutistuvuutta. Liina on kaventunut 7–9 % pituussuunnassa ja noin 3 % leveyssuunnassa, jolloin neliömuoto on muuttunut suorakulmioksi.

Kun Dora Jung muutti mallejaan teollisesti kudottavaksi, hän on pyrkinyt olemaan mahdollisimman lojaali alkuperäiselle suunnitelmalle. Ne olivat moneen kertaan mietittyjä ja käytössä kokeiltuja, joten yleensä ei ilmennyt merkittäviä syitä mallien muutoksille. Jungin tekemät muutokset olivat pieniä ja enemmänkin estetiikasta johtuvia kuin esimerkiksi kutojan työtä helpottavia. Kaikissa kutomon malleista teolliseen tuotantoon siirretyissä malleissa säilytettiin käsin kudotulle damastille tyypillisiä piirteitä kuten kuviopisteen muodostuminen monesta sidospisteestä ja kuvioiden kaksipintaisuus. Mallit olivat edelleen kudottavissa Jungin omassa kutomossa, vaikka hän muuntelikin niitä hieman. Malleissa säilyi Dora Jungille ominainen ohut ja kulmikas, kynän jälkeä tai taltan kaiverrusta imitoiva piirroksellinen damastiviiva. Tampellan myöhemmin tekemät mallikohtaiset uudistukset kohdistuivat uusiin väreihin ja liinojen kokojen muutoksiin.