Kuukauden tekstiili 2017 - heinäkuu

01.07.2017

Maskun intarsia peitteen reproduktio

Kirjoittaja: Elina Sojonen, ompelijaryhmän vetäjä

Alkuperä

1800-luvulla Maskun kirkon kellotapulista talteen otettu tekstiili on valmistettu tekniikalla, joka yhdistää intarsiatyön hopeoitujen nahkanauhojen käyttöön. Se on todennäköisesti Naantalin birgittalaisnunnien työtä ja aikaisintaan 1440-luvulta.

Kansallismuseon kokoelmiin räsyinä toimitettu kangas paljastui konservoinnissa keskiaikaiseksi luksustekstiiliksi. Alkuperäistä käyttötarkoitusta ei tiedetä varmasti. Tämänkaltaiset arvokkaat tekstiilit edustavat aikansa poliittiselle ja uskonnolliselle eliitille tarkoitettua ylellisyyttä. Maskun villaintarsia on saattanut olla kartanon sisustustekstiili, joka on voitu esimerkiksi hautajaisten yhteydessä lahjoittaa kirkkoon paarivaatteeksi.

Kuva Elina Helkala
Kuva Elina Helkala

Kuviot ja materiaalit

Paarivaatteessa vuorottelevat symboliset eläinkuviot: aarnikotka, yksisarvinen, riikinkukko ja peura. Eläimiä kehystävät tammenlehvät ja rukoustekstit (Ave Maria gracia plena dominus tecum / Help ihesus maria son help ihesu). Materiaalit olivat aikansa luksusta: kankaan langat on kehrätty erittäin laadukkaasta tuontivillasta ja sen syvät värisävyt saatu aikaan suurella määrällä arvokkaita luonnonvärejä. Kuviot on ommeltu silkkilangalla ja hopeapäällysteisellä nahalla. Syksyllä 2016 tutkimuksissa arkeologi Krista Vajanto löysi yhden harvoista suomalaisista keskiajalta säilyneistä puuvillakankaista Maskun paarivaatteesta. Puuvillalöytöjä on Suomesta vain muutama. Puuvilla on ollut omana aikanaan silkkiäkin arvokkaampaa erikoiskangasta.

Tästä puuvillalöydöstä löytyy lisää tämän linkin takaa olevasta artikkelista (2023), sekä koko tekstiilistä Krista Wrightin (aiemmin Vajanto) ja kollegoiden artikkelista (2023).

Kuva Elina Helkala
Kuva Elina Helkala

Kopio

Osittain säilyneestä tekstiilistä tehtiin mahdollisimman tarkka kopio, jotta ylellisen tekstiilin voi nähdä myös sellaisena kuin se oli valmistuessaan. Kopion valmisti 16 kokenutta tekstiilihistorian harrastajaa. Reproduktion valmistaminen vaati vapaaehtoisilta noin 1600 tuntia käsityötä. Valmistuksessa ei käytetty nykyaikaisia menetelmiä. Tekstiilin koko on 140 x 284 cm ja ruutujen 69 x 69 cm ja sen materiaaleja ovat kasvivärjätty villa, silkki, hopeapäällysteinen nahka, puuvilla ja luonnonvärit.

Kuvat Elina Helkala
Kuvat Elina Helkala