Suojaavia kirjontoja Kiinasta

Kirjoittaja: Anu Kaarina Hämäläinen

Vuonna 2012 Tekstiilikulttuuriseura esitteli Kuukauden tekstiileinä aarteita Maija-Leena Seppälän kokoelmista. Seppälä on nykyisen Tekstiilikulttuuriseuran hallituksen mukaan "legendaarinen kirjonnan opettaja", jonka kirjonnan eri tekniikoita luotaavat kirjat ovat edelleen käytössä.

Maija-Leena Seppälä hullaantui kirjonnasta ensimmäisellä käsityönopettajaopiskelijoiden yhteisellä matkalla Lontooseen 1971. Tuolloin opiskelijat vierailivat mm. Embroiderer's Guildissä ja erilaisissa museoissa. Myöhemmin Seppälä matkusti ympäri maailmaan kiinnostavien kirjontojen perässä. Monia kirjontoja, joita Seppälä käytti opetustyössään esimerkkeinä otettiin vuosina 2011 ja 2012 Helsingin yliopistomuseon kokoelmiin.

Monet Seppälän kokoelman tekstiileistä olivat Kiinasta, ja niitä oli hankittu mm. museokaupoista ja antiikkiliikkeistä. Kokoelman tekstiilit tuovat esiin eri kulttuuriryhmien ainutlaatuisia taitoja, esimerkiksi Kiinan Miao-kansan erityiset, rikkaat nauhakirjonnat tai Panaman Kuna-intiaanien monikerroksiset, värikkäät, alikeompellut pukineet.

Kirjonnan kuvioiden merkitykset ovat katoavia: usein muistiin jää vain suojaava merkitys. Suojaavien kirjontojen esimerkkejä löytyy myös kotoisista kansallispuvuistamme päänteiltä ja hihansuista. Maija-Leena Seppälän kokoelmassa on tekstiilejä, joiden teemana on erityisesti lasten suojeleminen kirjonnoilla: tiikerihattu ja eläinkaulus. Näissä kiinnostavaa oli pahojen henkien jekuttaminen eksymään kirjontoihin, kun niihin suunniteltiin myös keskeneräisiä, vajaita kuvioita ja kesken kuvion vaihtuvia värejä. Vastaavia tekstiilejä on edelleen käytössä: esimerkiksi erityisesti Hebein provinssissa tunnetut kirjotut tiikerinpäätossut, joiden ajatellaan suojelevan lapsen askeleita.

Maija-Leena Seppälän keräämistä suojaavista kiinalaisista kirjonnoista voit lukea lisää täällä: https://www.tekstiilikulttuuriseura.fi/23

Kiitokset Yliopistomuseon museoamanuenssille Helena Hämäläiselle avusta.