Batiikki eli kuvanesto vahalla Jaavalla

Batiikin kukoistukseen Jaavalla ovat erityisesti vaikuttaneet Surakartan ja Jogjakartan ruhtinashovit, joilla oli etuoikeus tiettyjen batiikkikuvioiden käyttöön. Värit ja kuviot monipuolistuivat batiikin valmistuksen laajentuessa Jaavan pohjoisosiin ja saaren länsirannikolle. Käsityö eli canting (kynämäinen vahasäilö) saattoi vaihtua esim. kuparilaattojen käyttöön (cap) batiikin valmistuksessa.

Traditionaalisessa batiikin teossa vahan raaputtamista ja värjäämistä vaihdellaan, kunnes viimeinen vahakerros keitetään pois.

Jaavan tunnusomaisin vaate on sarong, joka on suorakulmio kooltaan ehkä runsas 1 m x 2 m. Käsintehty batiikkisarong kulkee nimellä tulis. Sen valmistus on naisten työtä, aikaa vievää ja vaativaa.