Kuolemanjärven kansallispuvun rekko

Karjalaisten äyrämöispukujen tunnus on rekko, paidan kirjottu etumus. Useimmat rekot kirjotaan osittain poimutetulle pellavakankaalle virvittäin, hyvin tiiviisti. Kuolemajärven kansallispuvun rekko kirjotaan puuvillabatistille, jonka vellova väljyys laitetaan kuriin kirjoessa. Rekon alareunassa väljyys vapautuu. Kuolemajärveläiset rekot ovat kookkaimpia.

Rekoissa erottuu aina suurempi, yhtenäinen punainen tai punakeltainen alue ylhäällä ja alempana eri tavoin muodostettuja raitoja. Kuviot ovat geometrisiä.

Vaikka rekko on kansallispuvun ohjeeseen vangittu ruutupiirrokseen, ei sitä oikeastaan pysty orjallisesti noudattamaan. Kokonaisuutta täytyy osata katsoa, täytyy maalata neulalla ja oikaista sopivassa kohdassa. Taitava kirjoja ei tee virheitä. Jos kuvioon tulee "poikkeama mallikerrasta", kirjoja jatkaa niin kuin poikkeama kuuluisi asiaan. Symmetria on yliarvostettua ja sileys ja "kuollut pinta" tylsyyttä. Samalta alueelta museoon talletetut rekot tunnistaa sisariksi, mutta täysin samanlaisia ne eivät koskaan ole. Kirjojan käden jälki näkyy.

Olen kirjonut kaksi Kuolemajärven rekkoa. Minun silmääni rekko on kaunein keskeneräisenä. Silloin siitä on helppo erottaa yksityiskohdat, jokaisen erillisen väripinnan ja raidan herkkyys ja voima. Paitaan kiinnitettynä, päälle puettuna välimatka kasvaa ja rekko on enää värillinen lappu – jonka kirjominen kesti 150 tuntia.

Kuvat: Soja Murto