Vaatteet viestivät - pukeutuminen identiteetin ilmentäjänä

Vuoden 2025 Tekstiilikulttuuriseuran ja Helsingin työväenopiston yhteistyössä järjestämän luentosarjan teemana on Vaatteet viestivät - pukeutuminen identiteetin ilmentäjänä.

On selvää, että entisaikoina pukeutumisella ilmennettiin säätyä, varakkuutta ja yhteiskunnallista asemaa. Vaatteilla ja ulkoasulla välitetyt viestit eivät ole kadonneet mihinkään, vaikka aiheet ovat kenties muuttuneet. Tässä luentosarjassa kuullaan sekä historiallisen että oman aikamme tutkijoita ja vaikuttajia pukeutumisen koodistoista.

Luennot torstaisin 20.11., 27.11. ja 4.12., klo 16.45-18.15. Luentoja voit seurata paikan päällä Opistotalon Viipurinsalissa (Helsinginkatu 26, 00530 Helsinki), tai live-striiminä YouTubesta. Striimien tallenteet ovat katsottavissa kahden viikon ajan (linkit striimeihin löytyvät viikkoa ennen kutakin luentokertaa Työväenopiston Ilmonet-palvelusta sekä seuran Fb-sivuilta). 

20.11.2025: Pukeutuminen persoonan ilmaisuvälineenä

Klo 16.45-17.30 Anna Niiranen: Moderni ja muodikas - Diplomaatinrouva Brita Kekkosen vaatekokoelma ja pukeutumisen monet merkitykset.

Klo 17.30-18.15 Eero Ehanti: Dandyismin paineinen vapaus

FT, tutkijatohtori Anna Niiranen Jyväskylän yliopistosta kertoo Brita Kekkosen vaatekokoelmasta ja pukeutumisen merkityksistä. Brita Kekkonen (o.s. Fagerholm, 1927–2013) oli diplomaatinrouva ja näkyvä julkisuuden hahmo, jolla oli – presidentin miniänä ja pääministerin tyttärenä – aitiopaikka suomalaiseen politiikkaan ja kulttuurielämään. Hän oli myös taitava ompelija, joka seurasi aikansa kansainvälistä huippumuotia ja valmisti suurimman osan käyttämistään asuista itse. Luento esittelee Brita Kekkosta diplomaatinrouvana, pukeutujana ja käsitöiden tekijänä.

Suomen kansallismuseon Intendentti Eero Ehanti kertoo omasta pukeutumisestaan: Kaikki ilmaisevat pukeutumisellaan, nekin, jotka eivät siitä välitä. Minä välitän paljon, haluan ilmaista ja näkyä. Olen perehtynyt pukeutumisen historiaan ja tunnen koodistot, joista molemmista haen vaikutteita siihen, miten päivittäin esiinnyn. Haluan myös rikkoa koodeja ja hämmentää rooleja, jos se on mahdollista. Ja jos uskallan. Aina en. Sillä vaikka ymmärrän olevani asemassa, että voin ilmaista dandyismiäni turvallisesti kuten haluan, ymmärrän myös, että toisinaan en kuitenkaan voi. Dandyismini on paineista, hankalillakin tavoilla. Koen, että olen näkyvä, mutta mietin, onko minut kuitenkaan nähty?

27.11.2025 Pukeutuminen ja kulttuurin kietoumat

Klo 16.45-17.30 Henna Karppinen-Kummunmäki: Naiseuden rakentuminen 1700-luvulla

Klo 17.30-18.15 Roza Ahmad: Ballroom-kulttuuri ja muoti; Performatiivisen identiteetin estetiikkaa

FT, kulttuurihistorioitsija, tietokirjailija Henna Karppinen-Kummunmäki käsittelee luennosaan sitä, miten naissukupuolta rakennettiin 1700-luvulla ulkoisen olemuksen, pukeutumisen ja esimerkiksi eleiden kautta. Tarkastelussa on ennen kaikkea yläluokka. 

Nordic Mother Coco Xclusive Lanvin Roza Ahmad kertoo Ballroom-kulttuurista. Ballroom on paljon enemmän kuin kilpailu ja liike – se on yhteisöllinen tila, jossa tyyli, muoti ja kehollisuus toimivat identiteetin rakentamisen ja itseilmaisun välineinä. Tässä luennossa tarkastellaan ballroom-kulttuurin ja muodin välistä suhdetta: kuinka pukeutuminen, esiintyminen ja estetiikka kietoutuvat yhteen niin yksilöllisissä kuin kollektiivisissa kokemuksissa. Luento käsittelee ballroomin juuria queer- ja transyhteisöissä, sen visuaalista kieltä sekä muodin roolia yhteiskunnallisen näkyvyyden ja vastarinnan välineenä.

4.12.2025 Pukeutuminen, sukupuoli ja identiteetti

Klo 16.45-17.30 Pihla Pekonen: Ruotsin kuningatar Kristiina – pukeutuminen sukupuolen ilmentäjänä 

Klo 17.30-18.15 Johanna Pohtinen: Queerit ja kinkyt asusteet identiteetin muovaajina

FM, väitöskirjatutkija Pihla Pekonen Helsingin yliopistosta kertoo kuningatar Kristiinasta. 1600-luvun tiukan hierarkkisessa yhteiskunnassa pukeutuminen oli voimakkaasti sukupuolittunutta ja etikettien ulkopuolelle asettuminen saattoi pahimmassa tapauksessa vaarantaa henkilön aseman. Ruotsin kuningatar Kristiina (1626–1689) on jäänyt historiankirjoihin oman aikansa normien rikkomisesta ja huomiota herättävästä pukeutumisesta. Luennolla syvennytään tarkastelemaan eri tapoja, joilla kuningatar Kristiina pyrki ilmaisemaan omaa sukupuoltaan.

FT Johanna Pohtinen Helsingin yliopistosta kertoo asusteiden käytöstä identiteetin muovaajina ja merkitsijöinä. Sateenkaaripinssin symboliikka on selkeä laajalle yleisölle, mutta bandana-huivi farkkujen takataskussa viestii jotakin kenties vain niille, joille sen viesti halutaan välittää. Queer-ihmiset ovat usein joutuneet salaamaan halunsa kun taas toisaalta nykypäivänä omasta queeriydestä halutaan viestiä näkyvästi ulospäin. Kinky-yhteisössä asusteilla puolestaan rakennetaan kinkyä identiteettiä tai roolia. Yhteen limittyvien queer- ja kinky-yhteisöjen asusteiden affektiiviset ja symboliset merkitykset kiinnittävät kantajansa myös osaksi laajempaa yhteisöä ja historian jatkumoa. Kuinka asusteilla viestitään ulospäin ja luodaan kokemusta omasta itsestä queer- ja kinky-yhteisöissä?