Yhteistyö alkaa

Kirjoittaja Tupu Mentu

Halu käyttää tekstiilin keinoja omaan ilmaisuun oli herännyt jo opintojen aikana, vaikka valmistuinkin käsityönopettajaksi. Olin 1990-luvun alussa tehnyt pitkän sijaisuuden Helsingin yliopistossa ja ystävystynyt siellä samoin sijaisena olleeseen Maija Eskoon. Inspiroivan työtoverin energia ja kannustus on ollut merkittävä tekijä projekteissani. Teimme ensimmäisen yhteisnäyttelyn 2001 ja toistaiseksi viimeisin on kesältä 2016.

Elokuuksi 2002 olimme saaneet käyttöömme Suomenlinnasta Rantakasarmin Gallerian. Olin asunut opiskeluaikanani Suomenlinnassa ja alueen kiinnostava historia oli silloin tullut minulle tutuksi. Omassa osuudessani näyttelyyn halusin käsitellä sitä jollakin tavalla. Talvella 2001 - 2002 istuinkin sitten aika usein Kansallisarkistossa lukemassa Suomenlinnassa olleiden punavankien ja heidän omaistensa kirjeitä ja sairaalan potilaspäiväkirjoja. Aineisto oli riipaiseva ja ahdistava silloin ja se ahdistaa minua vieläkin. Sama inhimillinen tuska ja lukemattomat tragediat ovat valitettavasti todellisuutta myös tänään.

Tein näyttelyymme AJAN KANSSA useampia teossarjoja teemasta. Niissä kuvitteellinen äiti ja poika kirjoittavat toisilleen. Tekniikoina käytin värjäystä, kankaanpainantaa ja huovutusta. Tekstit ovat peräisin arkistosta löytämistäni kirjeistä. Kasvokuvien henkilöt ovat kuitenkin peräisin vanhempieni kuva-albumista: niissä esiintyvät mummoni Hilja ja äitini serkku Toivo.

Kesällä 2009 teimme yhteisnäyttelyn LÄMPÖTILA Poriginal Galleriaan; Maija Esko, Leena Jaatinen ja minä. Omassa osuudessani käsittelin lapsuuteni ihmissuhteita - näin jälkeenpäin katsottuna jatkumona Suomenlinnan näyttelylle ja omalle vanhemmuudelleni.