Valkoinen vaeltaja ja Variaatioita tuulelle

Kirjoittaja: Aino Favén

Valkoinen vaeltaja (2005) on nimeltään teos, jossa ensimmäisiä kertoja käytin materiaalina ohutta hedelmäpussimuovia, jota kertyy elintarvikeostosten yhteydessä. Se on vanhaan silakkaverkkoon solmittu ryijy, hapsuina muovipusseista leikatut suikaleet. Teoksen värit tulevat pusseihin painetuista logoista ja mainoksista. Vielä tuolloin ei juuri merten muoviroskista paljoa puhuttu eikä kierrätys-sanakaan ollut vielä yleisessä käytössä, mutta teoksen ajattelin symboloivan verkkoa, joka kerää itseensä eri puolille maailmaa levittyvää merten mukana kulkevaa muovijätettä.

Alkuperäinen sysäys tämän kuultavan ja kevyen materiaalin käyttöön tuli jo vuonna 2000, kun etsin materiaalia tilateokseen Länsituuli nimiseen pohjoismaiseen näyttelyyn. Näyttelytila oli vanha räjäytysbunkkeri Harakan saaressa. Sen metrin paksuisten seinien yläreunassa on matalat ritilän peittämät ikkuna-aukot merelle. Halusin hyödyntää aukoista virtaavaa ja valoa ja tuulta. Monia eri materiaaleja kokeiltuani ja hylättyäni keksin kokeilla suikaletta eväspussistani. Tämä oli tarkoitukseen täydellinen materiaali. Sidoin ristikkoon muutamia pitkiä suikaleita ja Variaatioita tuulelle -teos oli siinä. Nauhat tanssivat upeasti tuulessa ja heijastivat auringon valoa muuntuen lakkaamatta. Tanssista on kuvattu myös video, joka toimii itsenäisenä taideteoksena. Se oli ensimmäinen videoteokseni.